minkun inspiroima (ja semisti epäonnistunut):


( herran vuosi 2009 - kuvia )

olen lötkö makarooni. pelaan timanttipeliä ja syön. en enää erota todellisuutta unesta ja oon niin neuroottinen et mun tekee mieli siirrellä samannäkösiä esineitä vierekkäin jotta ne räjähtäis. eilen kahen punasen omenan välissä oli banaani ja oli pakko siirtää se pois.

viime päivinä olen
-analysoinut
-leiponut
-saanut kivan jouluolon,kiitos lumen!
-ollut tyytyväinen koulunumeroihin
-hakenut disneylle taas kesätöihin
-hengaillut dtm:ssä

oon vihanen koska mun piparkakkutalo on vaiheessa ja ne palaset on niin RUMIA ja jouluhalko pitäis tehä. huomen meen luistelee. mun kaverit on kivoja.

Oon aina tykänny joulusta mut nyt siit on yhtäkkiä tullu ahdistava. Aina me ollaan sillon riidelty ja viime joulunakin menin mieluummin Pöytyälle, mut silti oon aina innolla odottanu joulua. Nyt ei nappaa ollenkaan. En tiiä mitä aion tehä, mis aion joulun viettää. Äiti loukkaantuu maailman eniten jos en lähe sen kans Heinolaan mun tädin luokse, mut voin sanoo ettei kyl kiinnosta ollenkaan. Mä haluun jouluaaton päätteeks baariin mun kavereiden kanssa, kuitenkin siinä vaiheessa turhauttaa jo niin paljon. Mul on aina Heinolassa ollessa olo, että oon siellä pakotettuna. Jos sinne tulis vaikka jotain mun serkkuja, muitakin kuin se kaikkein vanhin niistä, niin vois olla ihan kivakin juttu. Mut ei, vaan minä, äiti, mun 60v täti ja sen vielä vanhempi mies ja se niiden yli kolmekybänen tytär. Ei, ei, ei. Ei mua huvittais nyt loukkaannuttaa mun äitiäkään, mut kun mua oikeesti ahdistaa siellä. Mun mielest kivoin joulu ois sellanen, et viettäisin sen mun kavereiden kanssa. Kyl päivällä vois käydä vanhempien luona avaa lahjat ja syömäs jouluruuan, mut pian sen jälkeen kokoonnuttais kaikki johonki yhteen paikkaan, vaikka meille, safkattais lisää jouluherkkuja ja juotais glögiä. Sit vois mennä baariin jos huvittais. Harmi vaan et toi ei tuu toteutuu koska joulu nyt kuitenki sattuu olee perhejuttu ihmisille. Fakedi faaaaak, mua ei vaan huvita. Okei ihan fine jos oisin joulun Kumpulassa, kun sieltä pääsee pakoon, mut Heinola. EI. En oo tänä jouluna ees toivonu paljoo mitään lahjaksi, mikä nyt sinänsä on ihan jees. Toivoin lakanat ja pari astiaa. Tää vaan ei oo tavanomanen minä jouluna, mikä mua ihmetyttää. Ei mun välit oo mitenkään entistä huonommaks menny äitin kanssa viime aikoina, ennemminkin päinvastoin. Nyt en vaan jotenki jaksa. Noo, ehkä tää tästä muuttuu, kun käyn tiistaina ostaa joululahjat ihmisille, jos vaikka sitä kautta pääsisin jotenki fiilikseen. Mikä mua vaivaa.

Onnistuin ihan helposti olee lauantain dokaamatta! Mentiin eka Aatun kaa leffaan (btw en suosittele kenellekään Lomaterapiaa, myöhästyttiin leffasta mihin eka piti mennä ja mentiin sit vaan johonkin, ihan hirveen tylsää paskaa koko leffa) mikä kesti aika myöhään. Sieltä Kallioon jossa törmättiin supertumusiin Kalleen, Jimiin ja Matiakseen. Mua vähän hävetti kun viimeks ne oli nähny mut oksentamassa tiskialtaaseen hehheh, mut samalla olin ylpee mun selvyydestä. Käytiin parissa baarissa (joskaan kaikkialle ei päästy koska Kalle ei pysyny pystyssä), mä join vettä. Tuli myös Lassi+nainen ja lopuks kävästiin myös Relaxinissa missä oli tyhmää koska oli liian täyttä, musa kovalla ja Rene joka ei tyylii ees moikannu koska jurrissa pokaili jotain kovaäänistä muijaa (ja sen kahta kaveria...). Lähettii Aatun kaa Vegemestan kautta ajoissa kotiin, en todellakaan ois suostunu kävelee siinä säässä, voi saatana sitä kylmyyttä mikä iski kasvoihin siinä tuulessa. Ainoo hetki kun teki ihan vähän mieli juoda, oli kun Aku soitti kello kahelta, kun makasin jo lämpimässä himassa peiton alla. Mitä ihmettä. Mutta illan lopputulos: selvyys on mahdollista! Wohoo, hyvä tietää tulevaa tipatonta tammikuuta ajatellen... Vaikkei se kyllä niin kivaa ookkaan. Ei sen takia ettei ois kännissä (eipä, huijaan itseäni), vaan sen takia et se erottaa porukasta. Jos muil on hullu tumu päällä ja ite on selvänä, nii ei sitä vaan voi päästä sille tärkeelle samalle yhteyden tasolle niiden kanssa! Se on kaikki selvänä tai sitten ei kukaan. Nii. Mut silti kyllä yritän sitä tipatonta.

Mä en saa ees suurempaa iloa irti siitä et alkaa loma. Tai periaatteessa tietty saan, enhän mä jaksa koulua sitte vittu ollenkaan. Mut tuntuu et ees loma ei pelasta tän talven keskeltä. Oon taas koko päivän selaillu netistä äkkilähtöjä ja au pair -ilmotuksia. Jälkimmäisten parista oon kovasti koittanut pitää itteni pois, koska mä en vaan voi lähteä vielä. Vuoden päästä voin, mut siihen asti on kestettävä. Kaikki Malagat ja Australiat kuulostaa vaan niin liian herkullisilta! Kesäsin mä aina mietin, että Suomi on ihan kiva paikka, ei mulla oo tarvetta muuttaa ulkomaille, niinku kaikki muut tuntuu aina meuhkaavan. Sillon mä vaan oon sattunu unohtamaan, kuinka yltiökauhee tää talvi ahdistuksineen oikein on. Ja että kuinka saatanan kauan tää kestää. Täs ei olla hei vielä ees puolessa välissä! Voi vittujen vittu, tästä se vasta alkaa.

Huomenna oon kipeä töistä.

hee oks vähä kiva ajaa santerin isän autoo. en vaa ikinä totu sen löysään kaasuun, koulun volvo kiihtyy iha hulluna enemmän ku toi iha pienelläki painalluksella. en vaa millää malttais oottaa et pääsen ajaa meiän volkkarii tai volvoo, isä lupas jo et lauantaina volkkari. hihi!

mua pelottaa ajaminen vähä liian vähän. tänää olin melkee ajaa ojaan ku yritin liittyy hämeenlinnanväylälle. "okei, voit vaik vähä painaa jarruu mut älä nyt saatana aja sinne ojaan!"

ajamist lukuunottamatta tää on ollu maailman hirvein päivä. ensinnäkin ihan turha, alkaen jouluyö-harjotuksista allasimurin käyttöopetukseen. lisäks must tuntuu koulussa aina silt ku oisin hirveen etäinen kaikista. tai ei sillee et joutuisin olee yksin, mut kuitenki. pöh vain.

lisäks oon alkanu inhoo väinö kuukkaa - ja tietystihän mul oli tänää henkkoht keskustelu sen kanssa. tai no joo, "keskustelu", kuukka ei nimittäin ymmärrä keskustelun konseptia ollenkaan. monologia se lähinnä oli, monologia siitä miten kuukka tajuu ite kaiken parhaiten. aina välillä se kysy iha muodon vuoks et oks mul kysyttävää jostain (ei ollut). onneks oon käyny vaa herajärven kursseilla, huh huh. väiski arvosteleeki kaiken iha randomaalisesti! tai no ei oikeastaan ees, luulen pikemminkin et se antaa pisteitä sen mukaan, mitä se ite tykkää teksteissä esitetyistä ajatuksista ja mitä se ite ajattelee niist. äh. ärsyttävä tyyppi, onneks mul ei oo viel paljo poissaoloi silt kurssilt.

en voi uskoo et pääsin tänää inssist läpi. kelatkaa kaverit, ne urpot anto mulle luvan kuljettaa moottoroituu ajoneuvoo julkisil teil! haha puijasinpa niit! no joo, kyl kai mä iha jees ajan - ainaki automaattii. tai lähinnä pientä automaattii, ku oon iha paska pitää autoo tiel. oikeestaan hahmottaminen on mulle aika paljon vaikeempaa ku vaihteet. tai siis oisin iha hyvä ajaa mopoauton kokost härvelii, vaihteil tai ei.

tätä tuoreen kortillisen iloa ja onnea varjostaa tietenkin tuska ja suru, nimittäin äidin suhtautuminen mun lyömättömään ajotaitoon. kysyin et saisinko mennä uimavalvontaan lauantaina autolla, se vaa totes: "mun mielestä ois parempi, jos ajaisit nyt vähän aikaa vain santerin kanssa". tai siis anteeks mitä? sanoin vahingossa joo, kun piti huutaa EI.

saanko kysyy et mitä helvetin hyötyy mulle on kortista, jos tarviin santerin mun viereen kun ajan? saman tienhän se vois ajaa.

toisille sitä ostetaan inssin lähestyessä oma auto, nii, mun ei annata lainaa ees äitin skrubust volvoo. pah.